Ilmari Kianto oli suomalainen 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti työläisväestön kuvaajana romaaneistaan Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924).
Kianto syntyi kahdeksanlapsisen perheen kuudentena lapsena. Hän kuului alun perin kalajokelaiseen Calamniuksen pappissukuun, mutta vaihtoi sukunimensä Kiannoksi vuonna 1906. Nuorena miehenä Kianto opiskeli aluksi teologiaa Helsingin yliopistossa, vaihtoi sen sitten upseerinuraan, ja kyllästyttyään edelleen yliopiston venäjän- ja suomenkielen opintoihin. Kiannosta tuli filosofian maisteri vuonna 1900.
Kianto eli värikkään elämän, johon mahtui mm. kolme avioliittoa ja Suomen sisällissota. Vuodesta 1904 lähtien Kianto eleli Kajaanissa, metsäpalstalleen rakennuttamassa Turjanlinnan kirjailijatalossaan. Tästä, ja Itä-Suomen työväestöä käsittelevistä romaaneistaan Kianto sai lisänimen Korpikirjailija.
Korpikirjailijan itseoikeutetut pääteokset ovat romaanit Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi. Punainen viiva kertoo Topi Topiaanpojan ja Riika Romppasen köyhästä työläisperheestä vuoden 1907 eduskuntavaalien aikaan. Kiannon romaani on kannanotto Suomen ensimmäisiin, kaikille täysikäisille avoimiin vaaleihin. Se osoittaa köyhän työväestön keskuudessa heränneen toiveikkuuden, ja toisaalta yhä syvenevän henkisen kurjuuden, kun unelma paremmasta tulevaisuudesta osoittautuukin harhaksi.
Ryysyrannan Jooseppi jakaa Punainen viiva -romaanin luokkaeropessimismin. Se kuvaa halkotyöläisen Joosepin ja tämän perheen edesottamuksia kieltolainaikaisessa Suomessa. Ryysyrannan Jooseppi on yksi parhaista ryysyläisköyhälistön kuvauksista suomalaisessa kirjallisuudessa. Se on kaunokirjallinen tutkielma suomalaisen väestön köyhyydestä ja siihen johtavista sosiaalisista syistä.
Kirjallisuushistoriaan jääneiden merkkiromaaniensa ohella Kianto kirjoitti suuren joukon vähemmän merkittäviä. Yli kuusikymmentä vuotta kestäneen kirjailijan uransa aikana, Kianto kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Teatterissa Kiannon töistä on esitetty Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi -romaanien lisäksi ainakin näytelmät Hallan jääkärit (1923) ja Turjanlinnan satuja (1982)
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012
