Tyhjät

Tapahtumapaikkoina itäsuomalainen kylä 1930-40 luvuilla sekä 2000-luvun vanhustentalo etelä-Suomessa.
Äidin ja tyttären muistoissa palataan takautumina aikaan, jolloin he – isän ollessa sodassa – asuvat kahdestaan pienessä mökissä metsän keskellä. Leikkikavereita ei ole, mutta tytön “Tyhjiksi” nimeämiä mielikuvitusolentoja on sitäkin enemmän.
Sota-ajan pelon ja ankeuden keskelläkin huumori kukkii ja ensimmäisenä rauhankeväänä vietettävissä Rannanhovin kartanon tyttären häissä on ilo ylimmillään. Äiti muistaa asiat realistisemmin kuin tytär. Niinpä tulkinnanvaraiseksi jää sekin seikka, oliko em. Rannanhovin kartanon väkeä ja siellä asunutta, tytön elämää varjostanutta “rikasta naista” oikeasti olemassakaan vai kuuluivatko hekin “tyhjien” kanssa samaan näkymättömien olentojen kategoriaan?
Entä mummon ja papan, äidin vanhempien, salaperäinen seitsemäs tytär? Kirkonkirjojen mukaan heitä olisi ollut kuusi, mutta äidin ja hänen sisarustensa puheissa seitsemän…
Sodan jälkeen isä saa kunnalta asevelitontin ja syksyllä 1946 perhe pääsee muuttamaan uuteen kotiin.