Pertti ”Spede” Pasanen oli suomalainen viihdetaiteilija. Pasanen oli monitaituri, yhtä lailla kotonaan radiossa, elokuvissa, televisiossa ja yleisötapahtumissa. Pasanen on yksi suosituimmista suomalaisista viihdyttäjistä kautta aikojen.
Pasanen harrasti nuorena urheilua, mistä juontaa lempinimi ”Speedy” eli ”Spede”. Urheilun ohella nuori Pasanen oli kiinnostunut viihdetaiteesta ja peleistä, mutta myös erilaisista keksinnöistä ja kojeista. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Spede muutti kotipaikkakunnaltaan Kuopiosta Helsinkiin, ja kirjautui Yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä. Opiskelu ei kuitenkaan Pasasta kiinnostanut, toisin kuin ainejärjestöjen ja erityisesti Savolaisen osakunnan juhlat ja yhteistapahtumat. Pian Pasasesta kehkeytyikin kaikkien tuntema Helsingin opiskelijapiirien viihdetähti, joka hauskuutti ja toimi seremoniamestarina erilaisissa kokoontumisissa ja kissanristiäisissä.
Opiskelijaelämän synnyttämät kontaktit johdattivat Pasasen elokuvamaailmaan. Aluksi hän toimi tuotantoyhtiö Fennada-Filmin avustajana, myöhemmin statistiroolien näyttelijänä. Pasasen ensimmäinen kunnon roolisuoritus oli vuonna 1955 valmistuneessa elokuvassa Villi Pohjola. Varsinainen taiteellinen läpimurto tapahtui Mikko Niskasen elokuvassa Hopeaa rajan takaa (1963), sekä kansallisbaletin Don Quijote -baletissa. Pasanen esiintyi suurmenestyneen baletin pääroolissa. Rooli ei sisältänyt lainkaan tanssia, vaan ainoastaan pantomiimia ja komediallista kehonkieltä.
Vähitellen Pasanen keskittyi omien taiteellisten visioidensa toteuttamiseen, ja siirtyi näyttelijän roolista käsikirjoittajaksi, ohjaajaksi ja tuottajaksi. Ensin hän kirjoitti suosittuja farsseja ja komediakuunnelmia radioon, sitten samanhenkisiä teoksia elokuviin ja televisioon. Pasasen tunnetuimpia elokuva- ja televisiotöitä ovat mm. Vesa-Matti Loirin tähdittämät Uuno Turhapuro -elokuvat sekä televisiosarjat Spede Show ja Kymppitonni. Kaikkiaan Pasanen oli tekijänä kymmenissä, ellei sadoissa elokuvissa sekä televisio-, ja radio-ohjelmissa. Savolaisen irvileuan komediallinen ote tuli tunnetuksi suomalaisille ikään ja sukupuoleen katsomatta. 80- ja 90-luvuilla Spede Pasanen olikin lamasta kärsineen Suomen rakastetuin ja seuratuin hauskuuttaja.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012