Evakkomorsian

Evakkomorsian kertoo tarinan pohjalaisen ja karjalaisen perheen kohtaamisesta ja yhteiselosta Pohjanmaalla talvisodan riehuessa itärajallamme. Karjalaisäiti kahden lapsensa kanssa ilmestyy pohjalaisen talon ovipieleen. Vilkas karjalaisäiti alkaa haastella karjalaisella murteella ja rakennella evakkokamarin nurkkaan ortodoksisen kirkon kotialttaria. Kahdesta eri kulttuurista tulevat äidit sopeutuvat jotenkuten yhteiseloon, kunnes karjalaisen perheen tytär ja pohjalaisen perheen poika rakastuvat toisiinsa. Pohjalaisäiti vetoaa poikaansa, ettei hän ryhtyisi seurustelemaan ’ryssänkirkkoosen’ flikan kanssa, joka sodan päätyttyä palaa kotiseudulleen Karjalaan. Perheenisät taistelevat Karjalankannaksella ja Suomen puolustusvoimat kutsuvat yhä nuorempia ja nuorempia ikäluokkia täydennysmiehiksi rintamalle. Myös pohjalaisen perheen Reino saa lähtökäskyn ja ikuista rakkautta evakkomorsiamelleen vannottuaan lähtee sotatöihin. Hänen morsiamensa Maria jää ikävöimään ja pelkäämään evakko-kamariinsa. Reino lähettää Marialle kosimakirjeen ja kertoo saavansa isänsä kanssa loman, jos tyttö vastaisi hänen kosintaansa myöntävästi. Marja suostuu ja kihlajaiset pidetään miesten tultua kihlalomalle. Marian isää ei kihlajaisissa nähdä, sillä hän joutunut jo sodan alkuviikkoina venäläisten vangiksi. Pohjalaisäiti hyväksyy nuorten kihlauksen, mutta ryhtyy saman tien elättelemään toiveita kihlauksen purkautumisesta sodan päätyttyä. Miehet palaavat rintamalle ja sota jatkuu. Sodan viimeisinä päivinä pommi surmaa Reinon ja hänen isänsä. Maria kertoo odottavansa Reinon lasta. Pohjalaisäiti pyytää Mariaa ja hänen äitiään jäämään luokseen ja lupaa hoitaa tyttöä ja syntyvää lasta kuin omia lapsiaan. Evakkomorsian on myös pohjalaisäidin kehitystarina. Viimeisessä kohtauksessa naiset rukoilevat yhdessä ortodoksisen kotialttarin edessä.