Miten kasvetaan aikuiseksi, tehdään valintoja ja selviydytään elämästä maailmassa, jossa asuintalon seinä voidaan peittää valtavalla mainoslakanalla? Tämän haluaisi tietää parikymppinen Poika, rinnallaan koko joukko muita kerrostalon asukkaita.
Samaan aikaan kun taloyhtiössä riidellään siitä, voittaako kaupallisuus päivänvalon, järki tunteen ja kehitys inhimillisyyden, Poika harhailee ilman vastausta jäävine kysymyksineen ala-aulasta katolle ja kerhohuoneesta kellariin. Ainoan poispääsyn olemassaolon kivuliaisuuteen tuntuu tarjoavan samastuminen kasveihin, joilla ei ole ristiriitojen tajua. Ihminen ei kuitenkaan voi olla kasvi, se on Pojankin myönnettävä. Omaa ratkaisuaan Pojalle tarjoavat maalta kaupunkiin eksynyt Mies, vintissä asuva idealisti Huppu, romahtanut ylisuorittaja Reipas ja Äiti, jonka siipien suojasta Poika ei onnistu rimpuilemaan pois. Sokea talonmies Hilda huoltaa kuolevaa miestään ja pelkää hallitsematonta muutosta maailmassa ja itsessään.
Ohipuhuminen ja väärien päätösten absurdismi eivät voi nitistää sitä toivoa joka elämään sisältyy. Poika päätyy auton alle muiden eksyneiden eläinten seuraksi, mutta taloyhtiön kerhohuoneen seinästä löytyy lopulta ovi ulos pihalle.